Töissä taas ollu tän viikkoa niin on blogimerkinnät jääny kirjottamatta, jäljellä ollaan käyty ja tottistakin hiukka otettu joka päivä. Mut niistä ei nyt sen enempää...

Elämänmuutos koskee siis Ninjaa.

Oltiin tänään metsässä koirien kanssa, onneks oli Lotta mukana, en haluu edes ajatella miten ois muuten käynyt. Nartut siis päättivät ottaa yhteen ja tällä kertaa ihan tosissaan. Ninja oli niskan päällä ja oli sne verran hirveetä katsottavaa että väliin oli mentävä. Viis kertaa sain irti ja aina pääs takas yhteen, lopulta tukin Ninjan nenäreiät ja päästi sen verran löysemmäks otetta että sain väännettyy alaleuan irti. Lotta kerkes siin huutaa Essin pois tilanteesta. Käskin juosta Essin kans kotiin "turvaan". Hetken "halailin" Ninjaa ja käskin sit maahan. Sitte tsekkaamaan omat haavat, peukalo vuoti aikas reippaasti verta. Ei ensimmäistäkään nenäliinaa edes taskussa, joten haavanlehtiä kiedoin ja heinillä sidoin. Käsi varttakin kiristi, mutta siihen tuli vaan mustelmat puremasta. Lotta soitti kun oli päässyt kotiin ja sit vasta vapautin Ninjan ja tultiin kotiin. Koira tarhaan ja tsekkaamaan Essin tilanne, (oman peukun putsauksen jälkeen) etutassussa retkotti nahka, korvaa piti lerpallaan, ei antanu helpolla koskea. Lattialla oli lammikko verta takajalasta, päätin sit käyttää lekurissa. Neljä tikkiä etutassuun, muuten vaan pistohaavoja.

Kotiin palattua tutkin sitten vasta Ninjan. Yksi raapasu jälki toisessa korvalehdessä, ei muita vaurioita. Suuremmat vauriot tulee varmaan olemaan henkisiä. Päätin että nyt tuo rakki saa luvan muuttaa ulkoruokintaan. Kunhan saan uuden kopin hommattua, muuttaa se kokonaan tarhaan. Siihen asti saa yöt viettää alakerrassa. Mut se on varma että nuo kaks ei enää pääse samaan tilaan.