Kun nyt ei ollut tunnuksetkaan kadonnut muistista, koitan jotain hiukkasen kirjoitella.

Stressi alkaa laukeamaan kun on suurimmat aiheuttajat eliminoitu. Lomalla töistäkin jo kolmatta viikkoa, tosin en usko että se työnteko aiheutti ollenkaan stressiä. Verenpaine kun oli korkeimmillaan 144/101 oli jo pakko saada jollain konstilla rauhotettua itsensä. Innolla ootan mitä näyttää kun seuraavan kerran mittariin törmään.

Koirarintamalla Ninja on jo alkanut ottaa noutokapulan maastakin. Vielä saa töitä tehdä että ensimmäisellä heitolla irtoaa, mutta eiköhän se siitä. Johan mä oon kolme vuotta tahkonnu tähän asti, niin eiköhän seuraavan kolmen vuoden aikana ala jo nouto sujumaan :D Valitettavasti on niin paljon muuta ettei kerkeä pahemmin kentille treenaamaan, ihan vaan kotona opetellaan ainakin tää viiminen loma viikko, sit taas kun työt alkaa niin ehtii koiraakin enemmän treenaamaan. Kummallista kyllä!!

Samurai tuli hoitoon viime tiistaina. Sunnuntai-iltana päästin ekaa kertaa kaikki kolme keskenään ulos juoksemaan. Pientä v..ilua oli ilmassa, muttei mitään suurempaa. Yöt oli erillään ja tarhassakin Samurai oli erillään. Tänään nuo on jo ollu illan sisällä samassa tilassa. Ruokailukin sujui jo samassa huoneessa, tosin seisoin seurana ettei mitään pääse tapahtumaan, kukaan ei edes yrittänyt uhitella.

Kerran Ninja veti herneet kun Samurai meni liian lähelle lapsia. Tosin tilanne päättyi sitten siihen että Ninja makasi Essin jalkojen juuressa ja Samurai pääsi pois koko tilanteesta. Katsotaan mitä yöstä tuleekaan...

Ninja ja Samurai kävi tossa joku päivä jäljelläkin. Sitä en nyt rupee kirjaamaan tarkemmin, mut ihan ok suoritus molemmilta. Tarja: saat sitten pa-a-a-a-aaljon ohjeita kun tuut hakee koiran pois..

Samurai on kyllä ihan mukava tapaus. Hiukka huonojakin tapoja löytyy, tosin hyvin oon jo pari saanut kitkettyä pois. Herra meni omatoimisesti pihalle, kolmen kerran ärräpäiden huutelun jälkeen sen sitten lopetti, ei oo tarvinnu pitää ovea lukossa. Kamala oli myös komentamaan. Välinpitämättömyys auttoi siihen mainiosti. Nyt louskuttaa ainoastaan tylsyttään, tai jotain, mut ei enää ihmisille kun menee ulos. Ja tänään oli jo hiljaa kun ajoin autolla pihaan. Oikein kehityskelpoinen yksilö. Viimeyö me juostiin tunnin välein ulkona, vesisateessa. Kuudelta aamulla sitten vein tarhaan, missä sitten louskutti vähän väliä. Sorry naapurit, mut ei enää jaksanu nousta...

Kuvia koitin otta kun kaikki kolme touhuaa pihalla. Yks tais onnistua, mut lataan sen sitten joskus koneelle. On sen verran paljon taas kuvia kertynyt että menee hetki ennekun tyhjenee. Ja kun akkukin näyttää punasta niin sit joskus...

Mut nyt tarttee kömpiä nukkumaan, jos vaikka tulee jotain hämminkiä taas yöllä.