On tuo heinä rehottanut tossa tontin viereisellä pellolla, joten ei oo tullu ahkeroituu jälkien teossa. Mut nyt kun vihdoin kakas päivää sitten kävivät niittämässä ja keräämässä pois piti tietenkin heti mennä.

Ninja jäljesti aika koheltaen, esineet kuitenkin ilmaisi hienosti, yhtä lukuun ottamatta mutta jäi itseltäkin huomaamatta kun tuli juuri huudeltua jotain isännälle... Pari viimistä suoraa olin laittanut ruokaa keoittain. Parilla askeleella ruuat, muutama tyhjää väliin ja taas ruokakasoja. Epäsäännöllisellä kaavalla, joten Ninja joutu oikeesti nyt keskittymään ja etenemään rauhallisesti. Loppuun asti päästiin joten ei voi pahemmin kuiteskaan moittia.

Otin sitten Essin ajamaan kertaalleen ajettua jälkeä. Onneksi Ninjalta oli jäänyt sinne tänne ruokaa niin sai hiukka palkkaakin touhusta. Ajatus oli siis että se esine löytyisi. Tiesin kyllä mille suoralle jäi, mutta saihan vanhuskin hiukan aivotoimintaa :) Filmipurkki oli siis kolmannella suoralla ja Essi suhtkoht osasi jäljestää sinne. Toisessa kulmassa hiukka meni pitkäksi, ja jouduttiin molemmat hiukan etsimään jälkeä, ruoka pelasti taas tilanteen. Oltiin noin metri liian kaukana. Annoin siis Essin koheltaa sen viiden metrin liinan mitan. Ja kuinkas ollakkaan, filmipurkki tupsahti eteen. Eihän Essi sitä mitenkään ilmaissut, mutta kun jäi pidemmäksi aikaa siihen haistelemaan, tajusin että siinähän sen täytyy olla. Koiralle maahan käsky ja ruuat purkista suuhun.