Sandille ja Ninjalle tottistreeniä.

Ninjan kanssa ensin kun piti käydä katsomassa mitkä ihmeen liput ladun varressa liehuu... Seuraamista, istumisia ja luoksetuloa, paikalla makuuta.

Seuraaminen meni suht hienosti. Ei paljon puuttumista. Istumisissa käskin ilman vartaloapua ja katsomatta koiraa. Hyvin meni ne pari kertaa. Palkkasin heittämällä pallon Ninjan taakse. Otin yhden maahanmenonkin, minkä jälkeen keksin että otetaapas luoksetulo niin että jätän koiran istumaan. Eihän siitä meinannu tulla yhtikäs mitään. Ekalla yrityksellä nousi perään. Vein takasin. Kutsuttaessa, olin epähuomiossa jäänyt seisomaan autosta tippuneen likaisen lumikökkäreen taakse. Ninjahan sitten bongas sen ja loikkas sitä haistelemaan. Uus yritys. Meni ensin maahan istu käskyllä. Pyysin nousemaan istumaan. Jätin koiran ja kutsuin luo. Neiti loikkas oikealle puolelle takamus ihan vinoon. aargh. ei auttanut kun pyytää uudestaan luo. Ei siis pitkänmatkan eteenistumista taas vähään aikaan.

Sitten oli Sandin vuoro. Se oli ekaa kertaa mukana kyseisessä paikassa. Loikki taas kun mikäkin kenguru. Seuraamisen alotus oli taas iltalenkkeilyä, mut hyvin sitten alko kuuntelemaan. Ajoittain seuraaminen meni väljäksi, mutten kuitenkaan palkannut siitä. Maahanmenossa harjoittelin vaan palaamista koiran luo. Ekalla kerralla ei noussut, mutta kun yritin lähteä uudestaan poispäin, unohdin sanoa käskyn maahan uudestaan ja Sandi nousi. Toistin muutamia kertoja ja kun joka kerta nousi, oli viimisellä maahan käskyllä jo sen näkönen et just joo. Pysy hyvin paineen alasena siellä maassa. Tosin ei ollut kauheen kivaa katsella sitä lytyssä olijaa. Ei kyllä noussutkaan pari kertaa poistuin ja palasin takasin luo. Sitten vapautin pallolle. Luoksetuloa koitin niin että pallo roikkui suustani. (Molemmat kun on oppinut seuraamaan mun käsiä. Nyt koitetaan pikkuhiljaa päästä siitä eroon.) Ja Sandille oli ihan liian suuri kiusaus kun näki pallon. Suoraan istumisesta ei ollut tietoakaan. Joten tuli sitten lyhyen matkan luoksetulo sillekin.

Lopuksi sitten otin Ninjan paikalla makuuseen, kaverin koiran viereen. Hyvin pysyy edelleen. Ei siinä pitäis olla ainakaan mitään ongelmaa ja toivottavasti ei tuukaan.